Vakka-Suomen energiateemaryhmä ei aloita tyhjästä. Suomessa ja Euroopassa on energia-alan klustereita ja muita esimerkkejä, joista voimme ottaa oppia. Kokosimme ensin katsauksen niistä, jotka sivuavat meidän teemojamme, ja katsoimme sitten neljää tarkemmin.
Energia-alan klustereita
- EnergyVaasa, Vaasan seutu. Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskittymä, jonka Merinova käynnisti vuonna 2001. Siihen kuuluu 180 yritystä, jotka työllistävät 13 000 ihmistä.
- Itä-Suomen Energiaklusteri ry, Pohjois-Savo. Klusterihankkeesta syntynyt yritysvetoinen yhdistys, joka perustettiin Varkaudessa marraskuussa 2025.
- Kokkola Industrial Park (KIP). Pohjois-Euroopan suurin kemian- ja metallienjalostusteollisuuden keskittymä.
- BotH₂nia Hydrogen Valley. EU:n vetylaakso, joka kattaa koko länsirannikon Lounais-Suomesta Meri-Lappiin, siis myös Vakka-Suomen.
- Suomen Vetylaakso ry, Itä-Suomi. Edistää uusiutuvaa energiaa ja vetytaloutta Itä-Suomessa, ja jäseniä on yli 60.
- Green Tech Valley, Itävalta. Steiermarkin ja Kärntenin vihreän teknologian klusteri, jossa on yli 300 yritystä ja tutkimuslaitosta. Alue nousi terästeollisuuden kriisistä panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.
Rakennemuutoksesta energiaan: kaksi tanskalaista esimerkkiä
- Lolland, Tanska. Saarikunta, joka teki uusiutuvasta energiasta elinkeinopolitiikkansa kärjen telakan sulkemisen jälkeen.
- Lindø, Tanska. Entinen telakka, josta tuli merituulivoiman teollisuuskeskittymä.
Vaasa on alan suunnannäyttäjä, mutta sen maailmanluokan vientijätit ovat eri kokoluokkaa kuin Vakka-Suomi. Siksi katsoimme tarkemmin kahta pienempää suomalaista esimerkkiä, Pohjois-Savoa ja Kokkolaa. Lisäksi nostimme esiin kaksi tanskalaista aluetta, Lollandin ja Lindøn. Ne eivät ole jäsenpohjaisia klustereita samaan tapaan kuin Pohjois-Savo, mutta niiden tarina on meille ehkä kaikkein tutuin: suuri työnantaja lähti, ja energia tarjosi uuden suunnan.
Pohjois-Savo: hankkeesta yritysten omaksi
Pohjois-Savon asetelma oli lähes sama kuin meillä. Klusterihanke käynnistyi lokakuussa 2022 maakuntaliiton EAKR-rahoituksella, ja toteuttajina olivat kehitysyhtiö Navitas, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä. Oppia haettiin myös muilta: toimintamallia rakennettiin yhteistyössä Vaasan ja Green Tech Valleyn kanssa.
Hanke päättyi kesäkuussa 2026, mutta työ jatkuu. Klusterityötä olivat hankkeen aikana rakentamassa alueen yritykset, jotka ennen hankkeen päättymistä perustivat Itä-Suomen Energiaklusteri ry:n, joka on puhtaasti yritysvetoinen. Perustajina oli yhdeksän alueen yritystä, kuten ANDRITZ, Stora Enson Varkauden tehtaat ja Savon Voima, sekä kehitysyhtiö Navitas, ja puheenjohtaja tulee jäsenyrityksestä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen kontakteja muihin yrityksiin ja kansainvälisiin toimijoihin sekä apua kehitys- ja investointihankkeiden suunnitteluun ja rahoituksen hakuun.
Kokkola: yritykset hyötyvät toisistaan
Kokkolan suurteollisuusalue KIP on toiminut 1940-luvulta lähtien, ja vuosikymmeniä sitä hallitsivat valtionyhtiöt Kemira ja Outokumpu. 2000-luvulla ne myivät toimintojaan vähitellen muille yhtiöille, ja yritykset perustivat vuonna 2006 oman yhdistyksen, KIP ry:n, vahvistamaan yhteistyötä ja turvaamaan alueen kilpailukyvyn. Nykyään KIP:ssä toimii 16 tuotannollista yritystä ja noin 60 palveluyritystä.
Yhteistyö näkyy arjessa: KIP:n yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, keskittävät palveluja ja kehittävät yhdessä ympäristö-, turvallisuus- ja laatukäytäntöjä. Kokkolassa on myös vahvaa alaan liittyvää tutkimusta ja koulutusta esimerkiksi kemian, laserpinnoituksen ja ohjelmistotekniikan aloilla. Vakka-Suomen yritykset eivät ole saman aidan sisällä, mutta samaa ajattelutapaa voi soveltaa myös verkostona.
Lolland: telakan tilalle testialusta
Lollandin talous pyöri Nakskovin telakan ympärillä, kunnes telakka suljettiin vuonna 1987. Seurasi pitkä taantuma, ja saarella päätettiin rakentaa uusi elinkeinorakenne puhtaan energian ja ympäristön varaan.
Työtä on kantanut kunta. Sen ytimessä oli Lolland Community Testing Facilities, joka toi yhteen yritykset, tutkimuslaitokset ja paikallisen päätöksenteon ja tarjosi testaus- ja demonstraatioalustan uusiutuvan energian teknologioille. Kunta teki mallista elinkeinopolitiikkansa kärjen, koska kansallisia aloitteita ei voinut jäädä odottamaan alueella, jossa ei ollut yliopistoja eikä suuria teollisuuskeskittymiä. Tutkimus tuotiin saarelle testialustojen ja omien kehityskeskusten kautta: tuulivoimateollisuudelle perustettiin testaus- ja kehityskeskus, ja maatalouteen ja ruokaan keskittyvät Green Centre ja Algae Innovation Center tukevat elintarvikealan innovaatioita. Nykyään alueen elinkeinokehitystä tekee kuntien perustama kehitysyhtiö Business Lolland-Falster.
Lue lisää: Lollandin biotalous ja yhteistyörakenteet (Nordregio, englanniksi)
Lindø: metalliosaaminen uuteen käyttöön
Kun Lindøn telakan sulkeminen julkistettiin finanssikriisin jälkeen, telakalla työskenteli 2 700 ihmistä. Paikallisten viranomaisten, ammattiliittojen ja A.P. Møller-Mærskin lahjoituksen tuella telakasta tehtiin merituulivoimaan erikoistunut teollisuuspuisto, ja työttömiksi jääneitä uudelleenkoulutettiin EU:n tuella. Myöhemmin teollisuuspuisto liitettiin Odensen satamaan. Vuonna 2023 satama-alueella kävi päivittäin töissä noin 3 200 ihmistä, enemmän kuin telakalla oli sulkemisen julkistamisen aikaan.
Satamassa valmistetaan nykyään merituulivoimaloiden pääkomponentteja, kuten konehuoneita, monopaalu-perustuksia ja sähköasemia, ja suurimmat valmistajat ovat Vestas ja CS Wind Offshore. Yhtä kiinnostavaa on se, mitä isojen ympärille on syntynyt: sataman tuulivoimaklusteriin kuuluu yli sata yritystä, joista suurin osa on alihankkijoita. Esimerkiksi teräskomponentteja valmistava LOMAC laajensi tuotantoaan pysyäkseen naapuriyritysten kysynnän perässä.
Meidän kannaltamme kiinnostava yksityiskohta on myös hitsaus. Lindøn telakalla otettiin 1980-luvulla käyttöön hitsaus- ja leikkausrobotteja, ja siitä kasvoi Fynin saarelle kukoistava robotiikkateollisuus, joka on luonut tuhansia työpaikkoja. Vakka-Suomessa, jossa hitsaus ja robotiikka ovat vahvoja, tämä tarina kannattaa pitää mielessä.
Lue lisää: Odensen sataman tuulivoimaklusteri ja sen yritykset (englanniksi)
Mitä tästä jää käteen Vakka-Suomelle?
Pohjois-Savo ja Kokkola muistuttavat, että klusteri ei vaadi suurkaupunkia ja että se jää elämään vasta, kun yritykset kokevat sen omakseen. Parhaimmillaan yhteistyö näkyy arjessa: yhteisinä palveluina, jaettuina käytäntöinä ja toisten sivuvirtojen hyödyntämisenä.
Tanskan esimerkit taas näyttävät, että rakennemuutos voi olla lähtölaukaus. Suuren työnantajan menetys pakotti etsimään uutta suuntaa, ja olemassa oleva metalli-, hitsaus- ja alihankintaosaaminen osoittautui juuri siksi, mitä energia-ala tarvitsee. Lolland osoittaa, että klusterimaista työtä voivat kantaa myös kunta ja kehitysyhtiö, vaikka alueella ei olisi omaa yliopistoa. Vakka-Suomen energiayritykset ovat monialaisempi joukko kuin Lindøn merituulivoimakeskittymä, eikä meillä ole tarkoitus rakentaa klusteria yhden alan ympärille. Siirrettävä oppi on toimintatapa: olemassa olevan osaamisen suuntaaminen uusiin tarpeisiin ja yritysten välinen yhteistyö.
Lopulta lähimmäs meitä osuu kuitenkin Pohjois-Savo. Se on juuri käynyt läpi matkan, joka Vakka-Suomella on edessä: hankkeesta pysyväksi, yritysten itse kantamaksi toiminnaksi. Siihen tähtäämme myös täällä Vakka-Suomessa.
Haluatko kuulla lisää?
Kerro meille, mikä näistä kiinnostaa sinua eniten. Voimme järjestää tapaamisia kiinnostavien klustereiden ja muiden toimijoiden kanssa oppiaksemme lisää kokemuksista ja toimintamalleista.
Ota yhteyttä: aleksi.heinonen(at)turkuamk.fi