”Uskon paikallistason yhteistyöhön ja sen voimaan ja haluan olla edistämässä sen pariin parempaa yhteistä tulevaisuutta.”
– Ismo Viskari, Narvela

Narvela on hyvä esimerkki siitä, miten paikallinen yritys voi olla kokoaan suurempi alueellinen vaikuttaja. Juuri tällaisten yritysten varaan rakentuu Vakka-Suomen vahvuus: täällä osataan, tehdään ja löydetään ratkaisuja lähellä asiakasta.

www.narvela.fi

Mivepa on hyvä esimerkki Vakka-Suomen vahvasta teollisesta osaamisesta ja tekemisen kulttuurista. Laitilasta ponnistava yritys yhdistää suunnittelun, konepajavalmistuksen, teräsrakentamisen ja vaativien teollisuusprojektien toteutuksen osaamiseksi, jolla ratkaistaan asiakkaiden haastaviakin tarpeita.

Mivepan merkitys alueelle näkyy työpaikkoina, osaamisen kehittymisenä ja laajana yhteistyöverkostona, mutta myös rohkeana asenteena: kaikkea ei tarvitse tehdä suurissa kasvukeskuksissa. Vakka-Suomessa voidaan suunnitella, valmistaa ja toteuttaa vaativia kokonaisuuksia, jotka palvelevat asiakkaita Laitilasta koko Suomeen ja maailmalle. Juuri tällaiset yritykset vahvistavat alueen teollista kilpailukykyä ja osoittavat, että paikallinen osaaminen voi olla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävää.

Yrityksen slogan onkin: Terästettyjä ratkaisuja melkein mahdottomiin haasteisiin.

www.mivepa.fi

VSV on osa Vakka-Suomen toimintavarmuuden ja elinvoiman perustaa. Luotettava energia mahdollistaa yritysten toiminnan, investoinnit ja ihmisten sujuvan arjen. VSV:n paikalliset juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse Uudenkaupungin sähkönjakelun käynnistymiseen vuonna 1909. Nykyinen konserni toimii laajemmin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Lämmöntuotannossa hyödynnetään monipuolisesti paikallisia ja uusiutuvia energialähteitä sekä teollisuuden hukkalämpöä. Tuotantoa täydentävät sähkökattila ja muut varalämmönlähteet. Monipuolinen tuotantorakenne tukee hyvää toimitusvarmuutta kaikissa tilanteissa. Kun energia toimii varmasti, myös alueella on voimaa kasvaa ja uudistua.

Lähellä tuotettua elinvoimaa, tänään ja huomenna.

www.vsv.fi

Elinvoima tarvitsee infraa, joka toimii. Vertek pitää omalta osaltaan Vakka-Suomen pyörät pyörimässä rakentamalla ja ylläpitämällä sähköistä infraa, jonka varassa toimivat niin yritykset, yhteiskunta kuin ihmisten arki. Paikallinen osaaminen, huoltovarmuus ja kyky vastata sähköistyvän tulevaisuuden tarpeisiin tekevät Vertekistä tärkeän osan alueen kilpailukykyä ja turvallisuutta, jossa tarvitaan liiketoiminnan tavoitteellista johtamista vankalla kokemuksella ja asiantuntemuksella, erityisesti sähköverkon rakentamisessa ja kunnossapidossa, joka juuri on Petri Seppälän ydinosaamista.

Vertek varmistaa häiriöttömän arjen paikallisella osaamisella.

www.vertek.fi

Energia-alan klustereita

• EnergyVaasa, Vaasan seutu. Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskittymä, jonka Merinova käynnisti vuonna 2001. Siihen kuuluu 180 yritystä, jotka työllistävät 13 000 ihmistä.
• Itä-Suomen Energiaklusteri ry, Pohjois-Savo. Klusterihankkeesta syntynyt yritysvetoinen yhdistys, joka perustettiin Varkaudessa marraskuussa 2025.
• Kokkola Industrial Park (KIP). Pohjois-Euroopan suurin kemian- ja metallienjalostusteollisuuden keskittymä.
• BotH₂nia Hydrogen Valley. EU:n vetylaakso, joka kattaa koko länsirannikon Lounais-Suomesta Meri-Lappiin, siis myös Vakka-Suomen.
• Suomen Vetylaakso ry, Itä-Suomi. Edistää uusiutuvaa energiaa ja vetytaloutta Itä-Suomessa, ja jäseniä on yli 60.
• Green Tech Valley, Itävalta. Steiermarkin ja Kärntenin vihreän teknologian klusteri, jossa on yli 300 yritystä ja tutkimuslaitosta. Alue nousi terästeollisuuden kriisistä panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.

Rakennemuutoksesta energiaan: kaksi tanskalaista esimerkkiä

• Lolland, Tanska. Saarikunta, joka teki uusiutuvasta energiasta elinkeinopolitiikkansa kärjen telakan sulkemisen jälkeen.
• Lindø, Tanska. Entinen telakka, josta tuli merituulivoiman teollisuuskeskittymä.

Vaasa on alan suunnannäyttäjä, mutta sen maailmanluokan vientijätit ovat eri kokoluokkaa kuin Vakka-Suomi. Siksi katsoimme tarkemmin kahta pienempää suomalaista esimerkkiä, Pohjois-Savoa ja Kokkolaa. Lisäksi nostimme esiin kaksi tanskalaista aluetta, Lollandin ja Lindøn. Ne eivät ole jäsenpohjaisia klustereita samaan tapaan kuin Pohjois-Savo, mutta niiden tarina on meille ehkä kaikkein tutuin: suuri työnantaja lähti, ja energia tarjosi uuden suunnan.

Pohjois-Savo: hankkeesta yritysten omaksi

Pohjois-Savon asetelma oli lähes sama kuin meillä. Klusterihanke käynnistyi lokakuussa 2022 maakuntaliiton EAKR-rahoituksella, ja toteuttajina olivat kehitysyhtiö Navitas, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä. Oppia haettiin myös muilta: toimintamallia rakennettiin yhteistyössä Vaasan ja Green Tech Valleyn kanssa.

Hanke päättyi kesäkuussa 2026, mutta työ jatkuu. Klusterityötä olivat hankkeen aikana rakentamassa alueen yritykset, jotka ennen hankkeen päättymistä perustivat Itä-Suomen Energiaklusteri ry:n, joka on puhtaasti yritysvetoinen. Perustajina oli yhdeksän alueen yritystä, kuten ANDRITZ, Stora Enson Varkauden tehtaat ja Savon Voima, sekä kehitysyhtiö Navitas, ja puheenjohtaja tulee jäsenyrityksestä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen kontakteja muihin yrityksiin ja kansainvälisiin toimijoihin sekä apua kehitys- ja investointihankkeiden suunnitteluun ja rahoituksen hakuun.

Kokkola: yritykset hyötyvät toisistaan

Kokkolan suurteollisuusalue KIP on toiminut 1940-luvulta lähtien, ja vuosikymmeniä sitä hallitsivat valtionyhtiöt Kemira ja Outokumpu. 2000-luvulla ne myivät toimintojaan vähitellen muille yhtiöille, ja yritykset perustivat vuonna 2006 oman yhdistyksen, KIP ry:n, vahvistamaan yhteistyötä ja turvaamaan alueen kilpailukyvyn. Nykyään KIP:ssä toimii 16 tuotannollista yritystä ja noin 60 palveluyritystä.

Yhteistyö näkyy arjessa: KIP:n yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, keskittävät palveluja ja kehittävät yhdessä ympäristö-, turvallisuus- ja laatukäytäntöjä. Kokkolassa on myös vahvaa alaan liittyvää tutkimusta ja koulutusta esimerkiksi kemian, laserpinnoituksen ja ohjelmistotekniikan aloilla. Vakka-Suomen yritykset eivät ole saman aidan sisällä, mutta samaa ajattelutapaa voi soveltaa myös verkostona.

Lolland: telakan tilalle testialusta

Lollandin talous pyöri Nakskovin telakan ympärillä, kunnes telakka suljettiin vuonna 1987. Seurasi pitkä taantuma, ja saarella päätettiin rakentaa uusi elinkeinorakenne puhtaan energian ja ympäristön varaan.

Työtä on kantanut kunta. Sen ytimessä oli Lolland Community Testing Facilities, joka toi yhteen yritykset, tutkimuslaitokset ja paikallisen päätöksenteon ja tarjosi testaus- ja demonstraatioalustan uusiutuvan energian teknologioille. Kunta teki mallista elinkeinopolitiikkansa kärjen, koska kansallisia aloitteita ei voinut jäädä odottamaan alueella, jossa ei ollut yliopistoja eikä suuria teollisuuskeskittymiä. Tutkimus tuotiin saarelle testialustojen ja omien kehityskeskusten kautta: tuulivoimateollisuudelle perustettiin testaus- ja kehityskeskus, ja maatalouteen ja ruokaan keskittyvät Green Centre ja Algae Innovation Center tukevat elintarvikealan innovaatioita. Nykyään alueen elinkeinokehitystä tekee kuntien perustama kehitysyhtiö Business Lolland-Falster.

Lue lisää: Lollandin biotalous ja yhteistyörakenteet (Nordregio, englanniksi)

Lindø: metalliosaaminen uuteen käyttöön

Kun Lindøn telakan sulkeminen julkistettiin finanssikriisin jälkeen, telakalla työskenteli 2 700 ihmistä. Paikallisten viranomaisten, ammattiliittojen ja A.P. Møller-Mærskin lahjoituksen tuella telakasta tehtiin merituulivoimaan erikoistunut teollisuuspuisto, ja työttömiksi jääneitä uudelleenkoulutettiin EU:n tuella. Myöhemmin teollisuuspuisto liitettiin Odensen satamaan. Vuonna 2023 satama-alueella kävi päivittäin töissä noin 3 200 ihmistä, enemmän kuin telakalla oli sulkemisen julkistamisen aikaan.

Satamassa valmistetaan nykyään merituulivoimaloiden pääkomponentteja, kuten konehuoneita, monopaalu-perustuksia ja sähköasemia, ja suurimmat valmistajat ovat Vestas ja CS Wind Offshore. Yhtä kiinnostavaa on se, mitä isojen ympärille on syntynyt: sataman tuulivoimaklusteriin kuuluu yli sata yritystä, joista suurin osa on alihankkijoita. Esimerkiksi teräskomponentteja valmistava LOMAC laajensi tuotantoaan pysyäkseen naapuriyritysten kysynnän perässä.

Meidän kannaltamme kiinnostava yksityiskohta on myös hitsaus. Lindøn telakalla otettiin 1980-luvulla käyttöön hitsaus- ja leikkausrobotteja, ja siitä kasvoi Fynin saarelle kukoistava robotiikkateollisuus, joka on luonut tuhansia työpaikkoja. Vakka-Suomessa, jossa hitsaus ja robotiikka ovat vahvoja, tämä tarina kannattaa pitää mielessä.

Lue lisää: Odensen sataman tuulivoimaklusteri ja sen yritykset (englanniksi)

Mitä tästä jää käteen Vakka-Suomelle?

Pohjois-Savo ja Kokkola muistuttavat, että klusteri ei vaadi suurkaupunkia ja että se jää elämään vasta, kun yritykset kokevat sen omakseen. Parhaimmillaan yhteistyö näkyy arjessa: yhteisinä palveluina, jaettuina käytäntöinä ja toisten sivuvirtojen hyödyntämisenä.

Tanskan esimerkit taas näyttävät, että rakennemuutos voi olla lähtölaukaus. Suuren työnantajan menetys pakotti etsimään uutta suuntaa, ja olemassa oleva metalli-, hitsaus- ja alihankintaosaaminen osoittautui juuri siksi, mitä energia-ala tarvitsee. Lolland osoittaa, että klusterimaista työtä voivat kantaa myös kunta ja kehitysyhtiö, vaikka alueella ei olisi omaa yliopistoa. Vakka-Suomen energiayritykset ovat monialaisempi joukko kuin Lindøn merituulivoimakeskittymä, eikä meillä ole tarkoitus rakentaa klusteria yhden alan ympärille. Siirrettävä oppi on toimintatapa: olemassa olevan osaamisen suuntaaminen uusiin tarpeisiin ja yritysten välinen yhteistyö.

Lopulta lähimmäs meitä osuu kuitenkin Pohjois-Savo. Se on juuri käynyt läpi matkan, joka Vakka-Suomella on edessä: hankkeesta pysyväksi, yritysten itse kantamaksi toiminnaksi. Siihen tähtäämme myös täällä Vakka-Suomessa.

Haluatko kuulla lisää?

Kerro meille, mikä näistä kiinnostaa sinua eniten. Voimme järjestää tapaamisia kiinnostavien klustereiden ja muiden toimijoiden kanssa oppiaksemme lisää kokemuksista ja toimintamalleista.

Ota yhteyttä: aleksi.heinonen(at)turkuamk.fi

Päätöksenteko hidastaa, yhteistyö vahvistaa

Pullonkauloiksi osallistujat nostivat muun muassa pitkät päätöksentekoprosessit, etenkin isoissa hankkeissa. Lisäksi asiakasyritysten johdolla on usein kapea näkemys energiainvestoinneista, ja helposti jatketaan vallitsevalla tavalla. Taustalla on se, että halpaan energiaan on totuttu, eikä energiakustannuksia ole pidetty merkittävinä.

Yhteistyö nähtiin keinona, jolla pienet toimijat voivat kilpailla isoja kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita vastaan, sekä Vakka-Suomessa että sen ulkopuolella. Keskustelussa kuului myös kunnianhimoa: Vakka-Suomi on yksin pieni alue, ja toiminnan kannattaa katsoa laajemmalle. Kumppaneita voi saada mukaan laajemmalta alueelta tekemisen kautta.

Tekoäly tuo mahdollisuuksia, mutta luottamus ratkaisee

Päivän teemana olivat digitalisaatio ja tekoäly. Alustuksen piti Turun AMK:n automaatiotekniikan lehtori Ilkka Jyväs, jonka viesti tiivistyi ketjuun prosessit, data, liiketoiminta: ensin tunnistetaan omat prosessit, sitten huolehditaan datan laadusta, ja vasta sen jälkeen valitaan, mihin liiketoimintatavoitteisiin tekoälyllä tähdätään. Energia-alalla mahdollisuuksia on esimerkiksi energiankulutuksen ennustamisessa, poikkeamien tunnistamisessa ja ennakoivassa kunnossapidossa.

Osallistujien kokemuksissa tekoäly oli vielä lähinnä yksittäisten työntekijöiden työkalu tiedonhakuun ja tiivistämiseen. Toiveissa oli hyödyntää sitä omien prosessien ja toimistotöiden tehostamiseen, mutta haasteiksi nähtiin osaamisvaje ja se, että on vaikea tunnistaa, mitä prosessien digitalisointi käytännössä vaatii.

Myös luottamus nousi esiin: asiakkailla koetaan olevan luottamuspulaa tekoälyratkaisuihin. Insinööriin luotetaan enemmän kuin koneeseen, joten tekoälyn kanssa kannattaa edetä varoen. Lisäksi tekoälypanostusten hyödyt ja haitat pitää punnita tarkkaan ennen investointia.

Kuulemme mielellämme lisää kokemuksia, joten tule mukaan AI-aamukahveilale Laitilaan 29.10.

Näin jatkamme

Sovimme, että ryhmä kokoontuu joka toinen viikko, jotta työ pääsee vauhtiin. Tapaamisia pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan yritysten tiloissa. Vahvavirta lupasi isännöidä seuraavan kokouksen lokakuussa.

Ryhmään voi tulla mukaan milloin tahansa. Jos yrityksesi toimii energia-alalla tai sen alihankinnassa, ota yhteyttä, niin saat kutsut seuraaviin tapaamisiin: aleksi.heinonen(at)turkuamk.fi

Erityisesti kahden puhujan ajatukset pysäyttivät ja toivat ajatuksia Elinvoimaklusterin toimintaan. Alison Wood Brooks toi keskusteluun viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksen. Hänet tunnetaan keskustelujen tutkimukseen keskittyvänä Harvard Business Schoolin professorina, ja vuoden 2026 NBF:ssä hän korosti sitä, kuinka viestintä ei ole yhteistyön päälle rakennettavaa kerrosta, vaan se on yhteistyön edellytys.

Tämä ajatus on Vakka-Suomen elinvoimaklusterille erityisen ajankohtainen. Kun klusteritoiminnassa on mukana erilaisia yrityksiä ja toimijoita, yhteinen tekeminen tarvitsee yhteistä ymmärrystä: pitää osata kertoa toisillemme, mitä tavoittelemme, miksi teemme sitä mitä teemme ja mihin olemme yhdessä menossa.

Samalla viestintä rakentaa klusterin ulkoista voimaa. Mitä kirkkaammin osaamme sanoittaa yhteiset tavoitteemme ja Vakka-Suomen vahvuudet, sitä vahvemmin pystymme tekemään niitä näkyviksi myös alueen ulkopuolella.

Mitä jos emme jumittuisi kerran tehtyyn päätökseen vaan kokeilisimme kevyemmin jotain uutta?

Steven Bartlett puolestaan tuo keskusteluun yrittäjän ja liiketoiminnan rakentajan näkökulman. Hänen näkemyksensä onnistumisesta on periaatteessa yksinkertainen: perustan ja suunnan pitää olla kirkkaita, mutta matkalla pitää uskaltaa myös kokeilla. Kaikkea ei tarvitse tietää ennalta eikä kaikkea rakentaa valmiiksi ennen ensimmäistä askelta. Kun yhteinen tarkoitus, arvot ja suunta ovat selvät, niiden ympärille syntyy turvallinen tila kokeilla, oppia ja tarvittaessa muuttaa tekemisen tapaa. Tietysti, toteuttaminen ei välttämättä olekaan yhtä yksinkertaista.

Mutta juuri tässä on tärkeä oppi Vakka-Suomelle: Elinvoimaklusteria ei rakenneta yhdellä hankkeella, tapahtumalla tai kampanjalla. Sitä rakennetaan yhteisen suunnan, luottamuksen, viestinnän ja tekemisen kautta. Kaikkien mukanaolevien on tiedettävä, mitä kohti klusteri on menossa. On puhuttava toisillemme ja toisistamme enemmän. Ja samalla pitää jättää riittävästi tilaa uusille ajatuksille ja rohkeille kokeiluille.

Kun perusta on vahva, kaikkea muuta ei tarvitse lyödä lukkoon.

Ehkä tulevaisuuden klusteritoiminnan vahvuus onkin juuri siinä: yhteinen suunta, vahvempi yhteinen ääni ja rohkeus löytää matkan varrella myös sellaista, mitä emme vielä osaa suunnitella.

Vakka-Suomen Elinvoimaklusteri on yhteinen tahtotila ja uudenlainen tapa esitellä systemaattisemmin Vakka-Suomen osaamista, yrityksiä, tuotteita ja arjen innovaatiota näkyviksi. Toimintamme kertoo siitä, mitä täällä jo osataan, mutta ennen kaikkea siitä, mitä voimme saada aikaan yhdessä. Kyse ei ole vain tunnuksesta tai kampanjasta. Kyse on paikallisen elinvoiman uudesta tavasta toimia.

Taustalla on syntymässä yhteistyötä, jossa yritykset, osaajat ja alueen eri toimijat tuovat yhteen omat vahvuutensa, verkostonsa ja näkemyksensä. Juuri tähän painottuu Elinvoimaklusterin ”Made in Vakka-Suomi” ydin: yksittäisten tekojen sijaan rakennetaan yhteistä voimaa.

Tulevaisuuden menestys ei synny yhden toimijan pöydällä. Se syntyy kohtaamisissa, verkostoissa, yhteisissä valinnoissa ja rohkeudessa tehdä asioita myös uudella tavalla.

Mukaan klusteritoimintaan on lähtenyt jo yli 20 yritystä. Se kertoo yhdestä tärkeästä asiasta: halua yhteiseen tekemiseen on. Kuitenkin katsomme, että tämä on vasta alkua. Elinvoimaklusterin logo ei ole vain merkki siitä, mistä tulemme. Se on ennemmin lupaus siitä, mihin olemme yhdessä menossa.

Vakka-Suomen elinvoimaklusterissa katse on nyt määrätietoisesti tulevassa. Tulevien kuukausien aikana tavoitteenamme on tehdä näkyväksi yhdessä tekemisen vahvaa suuntaa ja tähän haluamme kutsua mukaan kaikki ne ihmiset ja yritykset, jotka haluavat olla rakentamassa entistä vahvempaa Vakka-Suomea.

Vakka-Suomen seuraavaa lukua ei kirjoita kukaan yksin. Se syntyy meistä, meidän osaamisestamme ja siitä, mitä päätämme tehdä yhdessä.

Tule mukaan tekemään Vakka-Suomen tulevaisuutta! Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä!

Vakka-Suomessa on paljon mistä olla ylpeä: yrityksiä, osaamista, tuotteita, rohkeita tekijöitä ja paikallista tekemisen kulttuuria. Haasteena ei ole pelkästään se, mitä meillä on. Ratkaisevaa on myös se, kuinka vahvasti osaamme tehdä sen yhdessä näkyväksi.

Yhteisessä brändityössä ei siis ole kyse vain ilmeestä, logosta tai yksittäisestä kampanjasta. Kyse on siitä, millaisen yhteisen kuvan haluamme Vakka-Suomesta rakentaa ja millaista tarinaa haluamme alueesta yhdessä kertoa. Tässä yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys, sillä yhden toimijan ääni kantaa tiettyyn pisteeseen. Kun yritykset ja muut alueen toimijat pystyvät vahvistamaan yhteistä viestiä omista lähtökohdistaan, syntyy jotakin suurempaa: Vakka-Suomen yhteinen näkyvyys. Vahvempi yhteinen identiteetti voi tukea sekä yritysten ja osaamisen tunnettuutta että pitkäjänteisesti tehtynä myös alueen yhteistä vaikuttavuutta.

Samalla edistämme ajatusta, joka kulkee koko klusterityön läpi: meidän ei tarvitse olla samanlaisia ollaksemme vahvasti samaa Vakka-Suomea.
20.10. brändiryhmä jatkaa tämän yhteisen suunnan rakentamista. Katse ei ole vain siinä, miltä Vakka-Suomi näyttää tänään, vaan ennen kaikkea siinä, miltä haluamme sen näyttävän, kuulostavan ja tuntuvan tulevaisuudessa.

Kysy lisää anne.tuominen(at)novida.fi – ja liity mukaan tästä linkistä!

Kertoaksemme lisää tekemisestämme, järjestämme 26.10. etäyhteyksin klusteri-infon kello 9.00–10.00. Infossa avataan elinvoimaklusterin ajatusta, tavoitteita ja mahdollisuuksia sekä kutsutaan alueen toimijoita mukaan rakentamaan yhteistä tekemistä.

Klusterin peruslähtökohta on yksinkertainen: Vakka-Suomessa on valtavasti osaamista, yrityksiä, verkostoja ja tekemisen voimaa. Yhdessä niiden vaikutus voi olla huomattavasti suurempi kuin erikseen.

Klusteritoiminnan tavoitteena ei ole rakentaa uutta kerrosta nykyisen tekemisen päälle. Klusteriajattelun ytimessä on löytää yhteyksiä, vahvistaa yhteistyötä ja synnyttää mahdollisuuksia, joita yksittäisen toimijan olisi vaikeampi rakentaa yksin. Samalla rakennetaan jotakin vielä suurempaa: Vakka-Suomen yhteistä suuntaa ja ääntä.

Kun tunnistamme yhdessä alueen vahvuuksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, pystymme myös viestimään niistä vahvemmin. Se tukee alueen näkyvyyttä, yhteistä identiteettiä ja edunvalvontaa.

Klusteritoiminnassa ei myöskään tarvitse olla valmista maailmaa ennen kuin aloitetaan. Tarvitaan yhteinen suunta, toimiva perusta ja ennen kaikkea ihmisiä ja yrityksiä, joilla on halua tehdä.

Klusteri-info on mahdollisuus tulla kuulemaan, keskustelemaan ja löytämään oma paikka yhteisessä tekemisessä.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä tai kysy lisää: anne.tuominen(at)novida.fi tai jaana.villanen(at)turkuaamk.fi